Etanoli & Ekologia

Etanoli liikennepolttoaineena tuottaa bensiiniä vähemmän häkää, pienhiukkasia, typen oksideja ja alailmakehän otsonia.

Tärkein syy lisätä etanolia bensiiniin, on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Olennaista tällöin on, miten etanoli on tuotettu. Tällä hetkellä suurin osa maailman etanolista tuotetaan Yhdysvalloissa maissista ja Brasiliassa ruokosokerista. Molemmat ovat peltoviljeltyjä kasveja, jolloin tämä peltopinta-ala on suoraan pois ruoan tuotannosta.

Maailman ruokaturvaa tutkinut World Watch Institute on esittänyt että massiivinen etanolin tuotanto ruoan tuotantoon sopivilla mailla on kytkenyt öljyn ja ruoan hinnan yhteen uudella tavalla: Kun öljyn hinta nousee, nousee myös ruoan hinta. Tämä ei niinkään johdu siitä että tehoviljelyyn tarvitaan öljyä niin koneistettuun korjuuseen kuin öljypohjaisiin lannoitteisiinkin. Varsinainen vipuvoima syntyy siitä että öljyn hinnan noustessa myös etanolista saa paremman hinnan, jolloin ruokaa tuotetaan vähemmän ja sen hinta nousee. WWF:n mukaan vuoden 2008 ruokakriisi johtui enimmiltä osin öljyn hintapiikistä sekä Yhdysvaltain lisääntyneistä tukiaisista etanolin tuotannolle Bush II:n aikana. Esim. lyhyt kirjoitus World Food Shortage and the Ethanol Bubble johdattelee asian vakavuuteen. Öljyhuippu tulee mahdollisesti jo lähivuosina, ja sen jälkeen sekä öljyn että ruoan hinta tulevat nousemaan pitkään ja voimakkaasti, ellei yllättäen keksitä jotain todella dramaattista ja uutta energiatekniikkaa.

Tällä hetkellä Suomessa ainoa E85-tuote on St1:n RE85, joka valmistetaan elintarviketeollisuuden jätteistä. Vaikka etanolin tuotanto toki näinkin vaatii energiaa, on lopputuloksena St1:n ilmoittamien tietojen mukaan RE85:lla vain 0,01 CO2/kgoe maissista tuotetun etanolin 1,4 CO2/kgoe:ta vastaan. Tässäkin täytyy lisäksi muistaa että lähtökohta on bensiinin vastaava lukema, joka on 2,7. Ruokajätteiden hyödyntäminen etanoliksi saattaa myös vähentää metaanipäästöjä, raaka-aineen vaihtoehtoisesta kohtalosta riippuen.

Periaatteessa, niin kauan kun syömme sikaa, tuntuisi ekologisesti tehokkaammalta syöttää perunankuoret sioille kuin tehdä niistä etanolia. Tämän artikkelin kirjoittajalla ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa perunankuorien logistiikasta suhteessa sikaloihin sekä mahdollisesta perunankuorien ylituotannosta jne.

St1 Biofuelsin mukaan elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien biojätteiden tuotantopotentiaali Suomessa on noin 15-20 milj.litraa per vuosi, bensiinin kokonaiskysynnän ollessa tasolla 2,3 miljardia litraa vuodessa. Ruoan jätteistä tuotettu etanoli ei siis riitä siihen että kaikki valtakunnan bensiiniautot pitäisi RE85:lle muuntaman.

Kertaluokkaa suurempi volyymi etanolituotantoa voidaan löytää maa- ja metsäteollisuuden jäteraaka-aineesta: sekajätteiden joukosssa oleva sellu, oljet, hakkeet, sahanpurut jne. Tämä mahdollistaisi teoreettisesti noin 1,5 miljardin etanolilitran vuosituotannon Suomessa. Metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttämistä diesel-polttoaineen tuottamiseksi tutkitaan myös.

Suomi lienee Ruotsin, Venäjän ja Kanadan ohella ainoa maa, jossa metsäteollisuuden biopolttoaineet voivat tarjota merkittävän osuuden liikenteen energiasta. Tarkasteli asiaa miten päin vaan, tällä hetkellä akkuihin varastoitava sähkö on ainoa realistinen vaihtoehto jatkaa autoilua laajassa mittakaavassa vielä vuoden 2030 jälkeenkin. Polttomoottorilla varustettuja autoja valmistetaan kuitenkin edelleen miljoonittain, eikä kaikkia maailman 850+ miljoonasta polttomoottoriautosta kannata ennenaikaisesti romuttaa tai edes muuntaa sähköautoksi. Niiden autojen osalta, joilla ajetaan keskiarvoa vähemmän ja joiden arvo on keskimääräistä alhaisempi, etanolimuunnos vaikuttaa järkevältä vaihtoehdolta niin ekologisesti kuin taloudellisestikin. Kunhan vaan etanolin tuotanto on kyllin ekologista.

Ainoa globaalissa mittakaavassa mahdollinen keino tuottaa biopolttoaineita koko liikenteen tarpeisiin lienevät merilevät. Näidenkin lajikkeiden jalostaminen ja erityisesti kustannustehokas korjuutekniikka on suuri kysymysmerkki, jonka varaan ei voi laskea. Ottaen huomioon että myös aurinkosähkön hinta laskee jatkuvasti, näyttää aurinkosähkö ja akut varmemmalta vaihtoehdolta turvata globaali liikkuminen. Oletetaan että leväpolttoaineen tuotanto saadaan laajassa mitassa toimimaan 15 vuodessa. Samassa ajassa ollaan jo saatu akut nykyistä olennaisesti edullisemmiksi, tehokkaammiksi ja pitkäikäisemmiksi. On epätodennäköistä että Ferraria tms. lukuunottamatta yksikään suuri autovalmistaja enää 15 vuoden päästä myy polttomoottoriautoja merkittävässä määrin. Ilmastonmuutoksen kiihtymisen hillitsemisessä seuraavat 15 vuotta ovat kuitenkin kriittiset, joten ei ole mitään syydä jäädä odottelemaan tulevaisuuden ihmetekniikkaa nykyautoilla tyytyväisinä päästellen.

Keskustelu biopolttoaineiden todellisista päästöistä ja ympäristövaikutuksista on laaja ja monisyinen. EU valmistelee omia direktiivejään biopolttoaineiden elinkaaripäästöistä, mutta varmaa on että tämäkin joutuu kriittisen tarkastelun alle.

Sille, joka todella tahtoo kokeilla varmuudella kestävää etanolin tuotantoa, markkinoille on tullut 10 000 USD maksava minikokoinen tuotantolaitos, Microfueler.

Periaatteessa koko ekologisen etanolin tuotantopotentiaali uppoaa Suomessa helposti E10 polttoaineeseen. Voiko tällöin E85-polttoaineella todellisuudessa vähentää kokonaispäästöjä? Kyse on yhtäältä myös kuluttajien valinnoista: Jos autoilevat kuluttajat osoittavat selvästi suosivansa ekologisesti tuotettua etanolia yli Brasilialaisen, nopeutuu kotimaisen ekologisen etanolin tuotantolaitosten rakentaminen. Tiedostavalla kuluttajalla on tässäkin tärkeä rooli.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License